Nyt on tullut se hetki. Elänkö yksin, vai huonossa suhteessa. Tunteet myllertää, kohta itken taas. Ilman rakkautta, en tiedä jaksanko elää. Seuraavassa hetkessä luon päässäni pilvilinnoja tulevaisuudesta.
Se ihana aurinkoinen kesäaamu, herään yksiössäni ilman kiireitä. Kukaan ei käske minua. Minä käsken vain itseäni. Herään, venyttelen sängynpohjalla pitkään, kissat nukkuvat yhä vieressäni. Voiko olla ihanempaa nähdä kaunis auringonnousu, vihdoin vapaana.
Nousen ylös, rauhassa, minun pitää muistaa että olen vapaa. Ei kiirettä. Avaan ikkunan ja kostea aamunhönkä tulee sisälle. Otan mukavan asennon ikkunalaudalla ja sytytän savukkeen. Mietin, miksi olen heittänyt aikaani hukkaan.
Tämä tuntuu kaukaiselta, mutta pyrin sitä kohden. Haluan olla vapaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti